Yritys
Alfido blogi
Kansantajuisia kirjoituksia elintapamuutoksia ja arjen hallintaa helpottamaan ilman turhaa pönötystä ja tieteellistä jargonia. Hyvän olon tähden!
Artikkelit jotka on julkaistu kategoriassa Ruoka ja syöminen
Kaiken mualiman appsit syömisen tukena
Tänä päivänä tekniikka on valjastettu ihmisen avuksi oman hyvinvoinnin monitoroinnissa ja arvioinnissa. Löytyy ranneketta ja erilaista mittaria. Myös omaan puhelimeen saa asennettua vaikka minkälaisia sovelluksia esimerkiksi ruokavalion seuraamiseen ja arvioimiseen.
Ruokaa liikkujalle – yksinkertainen on kaunista
Tuntuuko, että liikuntaravitsemus on yhtä hebreaa? Puhutaan aminohapoista, tankkauksesta, nestehukasta, proteiinikataboliasta jne. Olisiko tarpeen nähdä metsä puilta ja katsoa perusasiat kuntoon?
KOHTI UNELMAA – AJATUKSISTA TEKOIHIN
Mistä sinä unelmoit ja mitä tavoittelet? Unelmien kirkastuminen usein helpottaa elämää. Kun on tavoite, tietää mitä kohti kulkea. Unelmilla on myös taipumus toteutua.
Kun mulla on tunteet – tunnesyöminen ja painonhallinta
Monet syövät joskus väsymykseen, alakuloisuuteen, stressiin, tylsyyteen tai ärtymykseen tai palkitsevat itseään syömisellä, mutta painonhallintaa tunnesyöminen vaikeuttaa silloin, jos syömisestä tulee pääasiallinen tapa kohdata ja säädellä negatiivisia tunteita.
JAKSAN, PYSTYN, PÄRJÄÄN? –KATSE TOIMINTAKYKYYN
Toimintakyky on tuttu sana, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Oletko koskaan ajatellut, mitä toimintakyky on sinun mielestäsi?
Härkää sarvista – omaehtoisen kuntoutumisen mahdollistaminen
Useimmilla meistä on kokemuksia kuntoutuksesta. Tavallisimmin syynä on ollut äkillinen tai pitkittynyt vaiva, jota käydään näyttämässä lääkärille. Lääkäri saattaa määrätä meille lääkityksen lisäksi käyntejä esim. fysioterapeutilla, ravitsemusterapeutilla tai psykologilla. Ja ongelma ratkesi? Jossain tapauksissa kyllä. Elintapoihin nivoutuvien oireiden ja sairauksien kohdalla yleensä ei. Kuntoutuksen tulisi jatkua omaehtoisesti, jopa läpi loppuelämän.
Pavlovin koirat – tottumukset toiminnan ohjaksissa
Suurin osa päivittäisistä toimistamme sujuu automaattisesti sen kummemmin niitä ihmettelemättä, mikä jättää kapasiteettia vaativampiin tehtäviin. Suuri osa tottumuksistamme tekee arjestamme helpompaa ja sujuvampaa. Toisaalta on rutiineja, jotka eivät ole meille hyväksi usein toistuessaan.
Kuin tuuliviiri rauhaton -opettele sanomaan EI
Juostava, sopeutuva ja kehittymishaluinen. Muun muassa näillä adjektiiveilla moni kuvaa itseään. Toki joustavuus ja halu oppia uutta ovat hyödyllisiä (työ)elämän jatkuvassa muutoksessa. Mutta sittenkin, onko tuuliviirimäinen poukkoileva toiminta lopulta hyväksi kellekään?
Hyvän kierre -pienistä puroista syntyy iso virta
Olemme ylpeitä monista asioista, ehkä hyvin hoidetusta työstä tai kodista, kädentaidoista tai vaikka kyvystämme tukea läheisiämme. Jokaisella on vahvuuksia, joista saa ja pitääkin olla ylpeä. Vahvuuksiamme käyttämällä saamme tärkeitä onnistumisen kokemuksia. ”Kynttilää ei pidä kätkeä vakan alle”.
Kaiken maailman dieetit ja terveys
Terveyttä edistäville dieeteille on ominaista luonteva suhde ruokaan, ruoasta nauttiminen ja ruoan arvostaminen sekä maltillisten pienten muutosten tekeminen. Ne eivät perustu määräaikaisuuteen: ruokaremonttia kannattaa tehdä niin, että se ei ole mikään kuuri vaan elämäntapa.
Keskity oikeisiin asioihin –Pareton periaate auttaa onnistumaan
Oletko tehnyt päätöksiä esim. elintapojen parantamisesta ja joutunut pettymään? Uskallan arvata, että syynä olivat liian isot ja radikaalit muutokset, motivaation hiipuminen ja repsahdukset. Inhimillistä kaikki tyynni. Olisiko parempia ja joustavampia tapoja onnistua?
Ruokaa mielelle – voiko alakulon selättää elämäntavoilla?
Mieli on masentunut. Alakulo ja loputon väsymys vaivaa. Voimia kaupassa käymiseen tai ruoanvalmistukseen ei ole. Nälkä ei tunnu nälkänä. Silti mielitekoja on jatkuvasti. Masennus näkyy usein ruokailutottumuksissa.
Muutoksen mahdollistavat kannattelevat sosiaaliset rakenteet
En usko yksilötarinoihin. Kukaan ei saavuta mitään ilman toisia ihmisiä. Nuo toiset ihmiset voivat olla puolisoita, kavereita, sukulaisia tai muita sellaisia henkilöitä, jotka uskovat ja luottavat kykyihisi.
Riittävän hyvä
Sosiaalinen media pursuaa selfie kuvia ja tarinoita, joiden pääosassa on MINÄ ITSE. Elämme yksilöllisyyttä ja supersuorittamista korostavassa ajassa. Kolikon toinen puoli on riittämättömyyden tunne, kun ei pysty, ehdi tai jaksakaan. Parasta olisikin keskittyä nykyhetkeen ja omaa hyvä oloa tukeviin tekoihin.
Ruokavalinnoista ja itsekunnioituksesta
Kaupassa tavallisena arkena töiden jälkeen. Kiire jo kotiin, väsyttää, on nälkä. Mitähän sitä taas keksisi syötäväksi, nopeasti laitettavaksi, itselle ja perheelle? Valinnat hyllystä napsahtelevat koriin aikamoisella rutiinilla, suurimmaksi osaksi automaattiohjauksella.
Tietoinen syöminen ja mindfulness syömisen taidon avaimina
Suurin osa ihmisistä tietää mitä tulisi terveyttä edistääkseen syödä. Silti paino nousee tai vatsaa vääntää. Useat eivät kuitenkaan ole tietoisia siitä miksi tai miten syövät. Ihmiset toimivat usein kuin automaattiohjauksella toteuttaen samoja tottumuksia päivästä toiseen.
Ruokavaliosta voimaa arkeen
Väsymys ja jaksamisongelmat ovat varsin yleisiä aiheita ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Väsymykseen voi olla monia syitä: univaikeudet, liiallinen stressi, mielessä pyörivät huolet ja murheet, liikunnan puute tai toisaalta liiallinen urheileminen – kaikki nämä verottavat elimistön voimavaroja ja aiheuttavat väsymystä.
Nälkäkuuri ja laihduttaminen – so last season
...vanhanaikaiset ajatukset pakonomaisesta laihduttamisesta, nälkäkuureista ja rajoituksista saavat jo joutua romukoppaan, kun niiden rinnalle on nostettu uusi, tuomitsematonta ja joustavaa painonhallintaa edustava suuntaus, jossa keskiössä ovatkin mielensisäiset kokemukset. Laihduttaminen hampaat irvessä, juokseminen veren maku suussa ja kalorien tarkka laskeminen eivät ole enää tätä päivää – onneksi!
Lapsen silmin – irti turhista rutiineista
Elämme monesti niin sanotulla automaattiohjauksella siirtyen rutiinista toiseen. Samalla elämä saattaa alkaa näivettyä ja tuntumaan (syystäkin) tylsältä ja ankealta. Katsomalla maailmaa lapsen uteliain silmin, jokainen hetki on mahdollisuus kokeilla ja oppia uutta.
Syömisen hallintaa laihduttamisen sijaan?
Nykyinen ympäristö ja ruokakulttuuri eivät kannusta kylläisyyden tunnistamiseen tai ruuasta nauttimiseen. Stressi, kiire ja nopea energian tankkaus ovat tänä päivänä arvossa, mutta tilanne ei ole kuitenkaan toivoton.
Elämänmuutoksen ABC: Sanoista tekoihin ja (liika) ajattelu sikseen!
Mikään muutos ei tapahdu ajattelemalla, analysoimalla, pohtimalla tai asioita päässä pyörittämällä, vellomisesta tai netissä mäyhäämisestä puhumattakaan. Muutos tapahtuu vain tekemällä.
Aloittamista vaille valmis -motivaation äärellä
Moni miettii kesän jälkeen arjen ryhtiliikettä. Kuka tuumii laittavansa korkin kiinni, toinen siirtymistä salaattilinjalle ja kolmas liikuntavaatteiden kaivamista hyllyn pohjalta. Savolaisittain muutos on ”aloittamista vaille valmis”.
Pidä ikääntyvä moottorisi kunnossa
Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä hitaammaksi aineenvaihduntamme käy. Ilmiötä voi kompensoida lihaksia kuormittavalla liikunnalla sekä syömällä riittävästi ja proteiinipitoisesti.
Hitaasti nautiskellen ilo irti ruoasta
Taipumus syödä nopeasti onkin ollut aikoinaan hyvä ominaisuus henkiinjäämisen kannalta. Nykyihmisenkin primitiiviset vaistot ohjaavat syömään aterian nopeasti, jotta muut eivät ehtisi osingoille. Aiemmin hyödyllisestä taidosta on tullut suorastaan haitallinen nykymaailman rajattomassa ruokatarjonnassa.
Onko pakko punnita?
Elämme paino ja ulkonäkökeskeisessä yhteiskunnassa. Tästä on seurannut turhaa syyllistämistä ja huonommuuden tuntemuksia. Mikkilän Katri nostaa "Se erilainen fitness -blogin" kirjoituksessaan "kissan pöydälle".
Trampoliinista mallia onnistumisiin?
Katselen ikkunasta yksin sateessa seisovaa trampoliinia. Se odottaa kesää ja hyppijöitä. Trampoliinin toiminta perustuu voiman ja vastavoiman lakiin. Hyppijän liikevoima ja paino venyttävät trampoliinin jousia. Lepopituuteen palautuessaan jouset tuottavat (vasta)voiman, joka sinkauttaa hyppääjän ilmaan. Olisiko trampoliinista myös onnistumisten malliksi? Hhhmmmm.
JAKSAA, JAKSAA, PAINAA, PAINAA...
Vaikka työ on fyysisesti entistä kevyempää, työperäinen väsymys ja kuormittuneisuus ovat yleistyneet. Työn kiihkeä rytmisyys väsyttää mielen ja kehon. Voimavarojen säilyttämistä auttaa työn järkeistäminen ja arjen pienet teot.