Trampoliinista mallia onnistumisiin?

Oman elämäni hyppääjäksi

Elätkö seesteistä vaihetta ja hoidat samat vakiintuneet jutut joka päivä? Tavallaan seisot tällöin paikallaan trampoliinissa eli liikettä ei tapahdu suuntaan eikä toiseen. Paikallaan olossa ei ole mitään pahaa, ja näitä pysähtymisen hetkiä tarvitaan. Mutta jos elämä tuntuu jämähtäneeltä, voi olla aika kyykistyä ja valmistautua hyppyyn. Trampoliini tarvitseekin aktiivisen toimijan eli tässä tapauksessa ”hyppijän”. Sinä valitset mitä tavoittelet, ja tekojesi olisi hyvä viitoittaa tietä kohti asettamiasi päämääriä.

Jos haluu saada on pakko antaa

Onnistuneesta muutoksesta on kirjoitettu paljon. Jos muutoksen kohteena ovat elintavat, pysyvä muutos on entistä haasteellisempaa, mutta mahdollista. Voiman ja vastavoiman laki tarkoittaa nimensä mukaisesti ”antamista” (hyppäämistä) ja ”saamista” (ponnahdusta). ”Jos haluu saada on pakko antaa” :lauloi Mc Nikke T aikoinaan. Jotta tilanne ei olisi yksinkertainen, ulkoinen ja sisäinen ympäristömme suodattaa näitä voimia niitä voimistaen tai heikentäen. Esimerkiksi ympäristön tuki, kuten kiva treenikaveri, helpottaa huomattavasti liikunnan aloittamista ja sen synnyttämän hyvän olon kokemista.

Joustavuutta ajatteluun ja toimintaan

Trampoliinin toiminnassa keskeisessä roolissa on sen joustavuus. Vastaavasti joustava mieli lisää muutoksessa onnistumisen todennäköisyyttä. Ennemmin tai myöhemmin näet tulee vastaan tilanne, kuten sairastuminen, jolloin esim. kuntosalille ei pääse kolmesti viikossa lukipa viikko-ohjelmassa mitä tahansa. Jäykän ajattelun sijaan suositeltavampaa on suhtautua tilanteiden muutoksiin ne hyväksyen. Jos teet suurimmaksi osaksi hyviä ja päämäärääsi kohtia vieviä asioita, pienet sivupolut itse asiassa vain rikastuttavat matkaasi. Muun muassa syömisen hallintaan lanseerattu 80:20 ajattelu toimii hyvin myös monilla muilla elämän alueilla. Esimerkiksi jos harrastat arkisin hyöty- ja kuntoliikuntaa, voit käyttää viikonlopun hyvillä mielin inaktiiviseen puuhailuun kuten lukemiseen, kirjoittamiseen tai vaikka käsitöihin. Taulukossa 1 on verrattu joustavaa ja jäykkää ajattelua toisiinsa.

Taulukko 1. Psykologinen joustavuus vs. jäykkyys (Pietikäinen 2009).

Osa-alue	Joustavuus	Jäykkyys
Ajatusten vaikutusvallan heikkeneminen	Osaan nähdä ajatukset oman mieleni tuotoksina, en tosiasioina; valitse itse mitä teen; ajatukseni eivät ole aina hyviä neuvonantajia.	Uskon, että ajatukset kertovat minulle tarkasti, miten asiat todella ovat ja mitä minun täytyy tehdä. Ajatukseni ovat aina totta.
Kosketus nykyhetkeen	Pystyn viettämään suuren osan ajastani nykyhetkeen keskittyen; huomaan, mitä tapahtuu juuri nyt.	Vietän suurimman osan ajastani ajatuksiini vaipuneena tulevaisuutta tai mennyttä miettien.
Hyväksyntä ja tunteiden käsittely	Olen valmis kohtaamaan omat ajatukseni ja tunteeni ilman pyrkimystä päästä äkkiä eroon niistä (vaikka en pidä niiden sisällöstä).	Kamppailen jatkuvasti ajatusten ja tunteiden kanssa, pyrin kontrolloimaan niitä ja pääsemään niistä eroon keinolla millä hyvänsä.
Minän erottaminen siitä, mitä mieleni kertoo minun olevan.	Se osa minua, jota kutsun minäksi, tietää mitä ajatuksia mieli tuottaa, ja tunnistaa tunteensa, mutta on erillinen niistä.	Minä olen kaikkien itseäni koskevien ajatusten ja tunteiden summa; minä olen yhtä kuin ne arvioinnit, joita teen itsestäni (tai muut ihmiset tekevät minusta).
Arvojen kirkastaminen	Olen selvillä siitä, mille asioille haluan antaa arvoa ja painoa elämässäni, mikä on minulle tärkeää.	En tiedä, mitä haluan elämältäni. Ajelehdin elämässäni, teen asioita tottumuksesta ja koska niin kuuluu tehdä.
Omistautuminen arvojen mukaisiin tekoihin.	Tunnistan teot, joilla toteutan arvojani käytännössä ja sitoudun toimimaan niiden mukaisesti.	En onnistu tekemään asioita, joista välitän, vaan aikani kuluu kaikkeen muuhun.

Testaa oma psykologinen joustavuutesi

(ET-lehden julkaisema testi)

Arvioi jokaista alla olevaa väittämää asteikolla 1–7.

1 = ei pidä pidä koskaan paikkansa,

2 = pitää paikkansa hyvin harvoin, 

3 = pitää paikkansa harvoin,

4 = pitää joskus paikkansa, 

5 = pitää usein paikkansa,

6 = pitää melkein aina paikkansa,

7 = pitää aina paikkansa.

1. Epämiellyttävät tunteet eivät koskaan ohjaa elämääni ja tekojani.

1 2 3 4 5 6 7

2. Olen halukas kohtaamaan kaikki omat ajatukseni ja tunteeni ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti omia tavoitteitani kunnioittaen.

1 2 3 4 5 6 7

3. Kykenen elämään nykyhetkessä enemmän kuin muistelussa tai tulevaisuudessa.

1 2 3 4 5 6 7

4. Epämiellyttävät muistot eivät estä minua elämästä nykyhetkeä.

1 2 3 4 5 6 7

5. Oikeassa olemisen tarve ei ohjaa minua väärään suuntaan, enkä ulkoista ongelmiani.

1 2 3 4 5 6 7

6. Vahvat pitäisi-säännöt eivät ohjaa elämääni, vaan toimin tilanteen mukaan joustavasti ja opin kokemuksistani.

1 2 3 4 5 6 7

7. En elä selitysmallien ja syiden etsimisen sudenkuopissa enkä analysoi kaiken aikaa itseäni ja muita.

1 2 3 4 5 6 7

8. Kykenen erottamaan sen, mikä on minulle tärkeää ja merkityksellistä siitä, mitä omat epämiellyttävät ajatukseni kertovat.

1 2 3 4 5 6 7

9. Voin sitoutua myös vaivalloisiin tekoihin, jos ne vievät arvojen suuntaan.

1 2 3 4 5 6 7

10.  En tee tehtäviäni automaattisesti olematta tietoinen siitä mitä kulloinkin teen.

1 2 3 4 5 6 7

Laske pisteet yhteen.

Pisteet yhteensä: __________/70

Mitä korkeammat pisteet, sitä enemmän psykologista joustavuutta.

Lopuksi

Onnistumiset edellyttävät aktiivisen roolin ottamista eli tavallaan oman elämänsä sankaruutta. Ilmaisia lounaita ja lottovoittoja osuu vain harvoin kohdalle. Onnistumista helpottavat realistinen tavoite, matkan pilkkomien välietappeihin, muutosta tukeva ympäristö ja joustava ajattelutapa. Ja eikun matkalle kohti onnistumisia ;-)

Janne Sallinen
janne@alfido.fi

Kirjallisuutta:

Arto Pietikäinen. Joustava Mieli -kirja 2009, Joustava Mieli Parisuhteessa -kirja 2011 ja Kohti Arvoistasi –suuntaa mielekkäisiin muutoksiin –kirja 2014 sekä Joustava Mieli sivusto.

Essi Lehto: Kohtuus tuli muotiin: 80–20-dieetti sallii herkuttelun. Helsingin Sanomat 31.3.2015.