Lasse Venho -kuntosalibisneksen grand ”old” man
1. Kuka olet ja mitä teet työksesi?
Olen 58-vuotias kuntokeskusalan nestori, peruskoulutukseltani koneinsinööri. Intin jälkeen kuuluin ”kukkakeppisarjaan” (olin harrastanut aktiivisesti kestävyysurheilua). Pituutta minulla oli 183 cm ja painoa vain 75 kg. Kiinnostuin kuntosaliharjoittelusta, koska halusin lihasta luiden ympärille.
Vuosia kestäneen harrastuksen seurauksena kävi niin, että erinäisten sattumien kautta ostin yhdessä parin ystäväni kanssa kuntosalin, jolla tuolloin treenasin. Siitä lähtien (1994) olen työskennellyt hyvinvoinnin parissa. Pieni, 300 m2 tiloissa aloittanut M&M Kuntotalo on kasvanut merkittäväksi toimijaksi Turun talousalueella. Jäseniä on noin 5 000. En ole enää päivittäisessä toiminnassa mukana, ainoastaan pienosakkaana.
Sittemmin olen työskennellyt ravintoasioiden parissa. Kaikki alkoi siitä, kun Valio Biotuotteet Oy:n toimitusjohtaja (kuka tuolloin treenasi kuntosalillamme), pyysi minua töihin. Bioenervi-ternimaitojuoma kaipasi myyntiin ja markkinointiin potkua. Onnistuimme valitsemaan tiimiurheilijoihimme tuolloin vasta kansallisella huipulla olevan Mika Myllylän. Heti seuraavana vuonna sainkin kokea huikeita hetkiä, kun Mika voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa!
Ternimaidon suosio loppui lyhyeen, mutta minä jatkoin urheilijoiden ja kuntoilijoiden käyttämien ravintolisien parissa vielä toistakymmentä vuotta. Tutuksi tulivat niin erilaiset urheilujuomajauheet kuin energiapatukat ja -geelit sekä mm. proteiinivalmisteet. Vuosi vuodelta omaksuin lisää ravintotietämystä. Huikeilta ammattilaisilta opin mm. kreaatinin vaikutusmekanismit kehossa.
Nyttemmin olen kouluttautunut ravintovalmentajaksi. Autan kiireisiä ihmisiä kohentamaan terveyttään ja lisäämään hyvinvointiaan muun muassa ohjaamalla pienryhmiä ja antamalla ravintovalmennusta. Siinä sivussa koulutan ja konsultoin kuntosalien omistajia & henkilökuntaa kasvattamaan myyntiä ja laajentamaan asiakaskuntaa verkkovalmennusten avulla.
2. Sinulla on pitkä kokemus kuntosalibisneksestä mm. Turun M&M Kuntotalon osakkaana. Miten koet kuntosalien roolin ja tehtävien muuttuneeen vuosikymmenien aikana?
Kuntokeskusala on muuttunut nopeasti. Vielä 90-luvulla kaikki kuntosalit olivat toistensa kopioita, pieniä ja hyvin vaatimattomia paikkoja. Sittemmin tarjonta on lisääntynyt merkittävästi. Kuluttaja voi valita treenimestaksi suuren kuntokeskuksen, jossa on tuhansia jäseniä ja runsas palvelutarjonta, crossfit-salin tai vaikkapa pienemmän kuntosalin, jossa panostetaan henkilökohtaiseen palveluun. Myös laitteet ovat kehittyneet suurin harppauksin, varsinkin kuntopyörät ja muut aerobiset laitteet.
Suomen ensimmäiset personal trainerit valmistuivat vuonna 1998. Toisinsanoen, siihen aikaan kun aloitin yrittäjänä, ohjaukset olivat enemmänkin opastusta laitteiden käyttöön. Kuten kaikki tietävät, se että osaa käyttää laitteita, ei vielä aikaansaa tuloksia. Niinpä viimeisten vuosikymmenien aikana erilaiset valmennukset, joko henkilökohtaiset tai pienryhmissä tapahtuvat, ovat yleistyneet hurjasti.
Yksi asia on pysynyt samanlaisena. Jos tavoitteena on muokata kehoa (hankkia lihasta ja vähentää rasvakudosta), eivät perusasiat ole muuttuneet mihinkään. Huikeita tuloksia voi saada aikaiseksi hämmästyttävän vähäisillä välineillä, kun tietää mitä tekee.
3. miten koet kuntosalien käyttäjäkunnan muuttuneen vuosien saatossa? Käyttäjämääräthän ovat kasvaneet 2000-luvulla rajusti ja kuntosaliharjoittelu on suosituimpien lajien joukossa.
Muistan hyvin erään tapaamisen 90-luvun lopulta. Jossain määrin tuohtuneelta vaikuttanut mieshenkilö tuli salimme asiakaspalveluun. Olin tuolloin työvuorossa. Hänellä oli kädessään jäsenkorttimme ”Tyttäreni osti tänne tällaisen kortin. Se on kuule niin, että tyttö saa harrastaa juoksua pururadalla eikä viettää aikaansa täällä. Ettekös te hormonejakin kauppaa”. Palautin rahat.
Nyttemmin useimmat vanhemmat kannustavat lapsiaan kuntosaliharjoitteluun pariin. On käynyt niin, että hyvin usealle kuntosaliharjoittelusta on tullut elinikäinen tapa ja milleniaaleille on lähes statuskysymys, että taskussa on kuntokeskuksen jäsenkortti. Yhä useampi aloittaakin harrastuksen jo 16-vuotiaana. Omille some-tileille postataan treenikuvia.
4. Olet edesauttanut pienryhmävalmennuskonseptin rantautumista Suomeen. Mistä pienryhmävalmennuksessa on kyse ja kenelle se sopii?
Perinteisessä ryhmäliikunnassa liikutaan musiikin tahdissa ohjaajan luomien liikesarjojen mukaisesti, mahdollisesti käyttäen joitain vastuspainoja. Henkilökohtaista ohjausta ei saa, poislukien ehkä liikevirheiden satunnaiset korjaukset. Pienryhmäharjoittelu on lähes henkilökohtaisessa ohjauksessa tapahtuvaa vastuspaino- ja/tai funktionaalista harjoittelua. Musiikkia ei soiteta muutoin, kuin ehkä taustamusiikkina. Perin usein harjoittelu on tavoitteellista. Usein käy niin, että yhden onnistuminen motivoi pyrkimään kohti omia unelmia.
Olen ohjannut varmaankin tuhansia pienryhmätunteja. Tärkein kriteerini tunnin onnistumiselle on hyvä fiilis. Jos en ole tunnin aikana nähnyt kaikkien osallistujien kasvoilla tyytyväisyyttä osoittavaa hymyä, on minulla parannettavaa seuraavalle tunnille. Pienryhmäharjoittelu on yhteisöllistä, kaikki tuntevat toisensa nimeltä. Poikkeuksetta osallistujat pyrkivät järjestämään elämänsä niin, että yksikään treenikerta ei jää välistä. Olen kerta toisensa jälkeen nähnyt, kuinka luodut ystävyyssuhteet ulottuvat kuntosalin seinien ulkopuolelle myös.
Mielestäni pienryhmäharjoittelu sopii kaikille, tärkeintä on löytää samanhenkisten ryhmä. Toisinsanoen yhtenäinen tavoite on tärkein. Tavoite voi olla esim. hoikistuminen, toimintakyvyn ylläopitäminen (seniorit), kuntosaliharjoittelun tekniikat ja urheilullisen vartalon muokkaaminen (teinit) jne.
5. Millaisena näet kuntosalien merkityksen osana liikuntakenttää?
Kuntosaliharjoittelu on vuodesta toiseen, vuosikymmenien ajan, kasvattanut suosiotaan samalla kun usea sisäliikuntamuoto on lähes kokonaan hävinnyt (mm. squash). Mielestäni menestyksen syy on tämä: missään muussa liikuntamuodossa ei ole mahdollista muokata kehoa yhtä tehokkaasti. Pikajuoksijoidenkin lihaksikas vartalo on tehty kuntosalilla.
6. Millaista viestiä haluaisit välittää muille keski-ikäisille? Keski-iässähän moni alkaa viimeistään miettimään myös omaa jaksamistaan ja terveyttää mm. omien ja tuttavien varoittavien kokemusten pohjalta. Työelämässäkin pitää jaksaa jo lähes 70 vuotiaaksia asti.
Kiistaton totuus on, että nykyaika on täynnä elämäämme helpottavia asioita. Kaikki leikkaavat nurmikkoa moottorikäyttöisellä leikkurilla ja yhä useampi sellaisella, jonka kyydissä saa istua. Vähänkin voimaa vaativiin töihin on apuvälineitä ja koneita käytettävissä. Tänä kesänä luin marjanpoimurista, joka toimii sähköllä ja on varren päässä. Enää ei tarvitse kyykistyä marjoja poimiakseen. Olen nähnyt 25 vuoden aikana, mihin kehitys johtaa. Jopa työikäisillä alkaa olemaan vaikeuksia nousta kyykystä ylös. Keskivartalon lihakset eivät jaksa ylläpitää ryhtiä, jonka seurauksena selkävaivat pilaavat arjen. Lihavuus on entistä suurempi ongelma yhä useammalle. Elämänlaatu on heikentynyt.
Perinteisesti mielletään, että kuntosaliharjoituksen tulisi kestää 60 min. Monelle se on aika, joka saa harjoittelun maistumaan puulta. Voisiko sinulle sopia paremmin 30 min. treenit vaikkapa juuri ennen lounasta? Kävisikö sinullekin niin, että säännöllisistä treeneistä tulisi asia, jota ilman et osaa olla, koska niistä tulee niin hyvä fllis?
7. Millaisia neuvoja antaisin vähän liikkuneelle pyöreähkölle tavikselle, joka harkitsee kuntosaliharjoittelun aloittamista?
Vuodesta toiseen olen todistanut samaa "näytelmää" - tammikuussa ja syksyllä kuntokeskukset täyttyvät innokkaista treenaajista, joista sitten moni lopettaa muutaman kuukauden kuluessa. Lyhyiksi jääneiden treeni- ja ruokavaliomuutosten johdosta terveys ei kohone, kehonkoostumus ei muutu eikä tyytyväisyys omaan kehonkuvaan parane. Kuten filosofi Will Durant kirjoittaa "We are what we repeatedly do. Excellence, then, is not an act, but a habit" eli "Me olemme, mitä toistuvasti teemme. Erinomaisuus ei siten ole teko, vaan tapa".
Käyttäytymistiede on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana hurjasti. Sitä, kuinka tavat muodostuvat, on tutkittu runsaasti. Ensimmäinen asia, jota suosittelen kaikille, ketkä haluavat onnistua luomaan parhaan version itsestään, on hankkia ymmärrys siitä, kuinka aloittaa pysyviä, omaa hyvinvointia kohentavia tapoja. Asiaan perehtyneet trainerit osaavat auttaa tai laadukkaat verkkovalmennukset ajavat saman asian. Lukuisat valmennettavat ovat saavuttaneet hienoja, pysyviä tuloksia, luopuneet uskomusjärjestelmistään (mulla nyt vaan ei ole tahdonvoimaa, minulla on sellaiset geenit, että ei tähän kroppaan lihas tartu, jne.) ja jopa omaksuneet kokonaan uudenlaisen elämäntavan sen jälkeen, kun ovat kokeneet ahaa-elämyksen. Miltä sinusta kuulostaa tulevaisuus, jossa rakastat liikuntaa ja terveellistä ruokaa? Tulevaisuus, jossa uudet elämäntavat on helppo aloittaa ja niistä on tullut pysyvä osa elämääsi? Kun ymmärrät, kuinka tavat muodostuvat, voi hyvinkin käydä niin, että jäät koukkuun.
Vatsalihakset tehdään keittiössä. Kuntosaliharjoittelu on tärkeää, kun tavoitteena on kohentunut kehonkoostumus. Kuitenkin - lukuisat tutkimukset osoittavat, että tehokkaimmin tulokset saavutetaan ruokavalion avulla. Yhdistämällä kohentuneet ruokailutottumukset (lue: tavat) kuntosaliharjoitteluun, saat parhaat tulokset. Mikäli päätät hankkia tukea ruokavaliomuutosten tekemiseen, mieti tarkkaan kenen neuvoihin luotat. Runsaassa tarjonnassa on helppoa eksyä markkinointijargonin johdosta. Yksi perustelee ketogeenisen ruokavalion ylivoimaisuutta, toinen (fitness-kisoihin osallistunut) valmentaja suosittelee sinulle vähärasvaista kanaa + vihanneksia + täysjyväriisiä ja kolmas vannoo vähäkalorisuuden nimiin. Varmimmin tuloksia saat, kun ravitsemustieteitä opiskellut ammattilainen ymmärtää sinut yksilönä ja osaa auttaa sinua luomaan ruokavalion, josta nautit ja jota olet valmis noudattamaan loppuelämäsi ajan.
8. Miten käytännössä ohjeistaisit pyöreää tavista sopivan liikuntapaikan ja valmentajan valinnassa?
Jos jokin maistuu liiaksi puulta, tulet lopettamaan kesken. Jos et saavuta tuloksia, tulet lopettamaan kesken. Valitse itsellesi palvelu, joka tuntuu oikealta. Jos suuren liikuntapaikan ruuhkat aiheuttavat tuntemuksia, valitse intiimimpi treeniympäristö. Jos valmentajasi on kovin tosikko ja välillä toivoisit, että treeneissä naurettaisiin, vaihda valmentajaa tai ainakin keskustele omista toiveistasi. Jos pelkät treenit eivät tuota tuloksia, kysy kuinka ruokavaliovalmennus on mahdollista saada osaksi kokonaisuutta.
9. Korona on rokottanut kovalla kädellä myös liikunta-alaa. Millaisena näet liikunta-alan uuden normaalin kun virus on vihdoin taltutettu?
Tutkimusten mukaan jopa 84 % naisista haluaisi laihduttaa. ”Naiset haluaisivat tyypillisesti laihtua pari kiloa, miehet viidestä kymmeneen kiloa.”
Montaa liikuntamuotoa harrastetaan kilpailu edellä (tenniksen pelaaja haluaa voittaa pelikaverinsa, salibandya pelataan vastustajan kukistamiseksi jne.). Kuntokeskukset ovat profiloituneet paikaksi, joissa hyvin moni pyrkii muokkaamaan kehoaan. Ala tulee kehittymään nopeasti seuraavienkin vuosikymmenten aikana. Tarjonta tulee monipuolistumaan yhä enemmän. Usea kuntokeskus säilyttää nykyisen liikeideansa eli tarjoaa välineet ja tilat harrastaa omaehtoista vastuspainoliikuntaa. Löytääkseen kilpailuedun osa kuntokeskuksista tulee profiloitumaan paikoiksi, joissa entistä ammattitaitoisemmin asiakkaita autetaan pääsemään elämänsä kuntoon. Välineinä ovat ruokavaliovalmennus, tuloksia tuottava, ohjattu liikunta ja verkkovalmennusten hyödyntäminen. Lisää ajatuksiani uudesta kuntosalien normaalista voit lukea täältä.
10. Millainen liikkujan olet itse ollut ja olet tällä hetkellä?
Nuorempana harrastin kilpailumielessä hiihtoa. Mieleenpainuvin muisto on Jyväskylästä, jossa osallistuin loppukesästä rullasuksilla käytyyn hiihtokilpailuun. Matka oli 10 km, joka hiihdettiin kahtena 5 km lenkkinä. Toisinsanoen sama lenkki kierrettiin kahdesti. Juuri kun olin aloittanut toisen lenkin kuului kovaäänisistä ”Ja sitten matkaan lähtee Juha Mieto.” Ajattelin ”Loistavaa, nyt saan elämäni kovimman kirittäjän”. Vasta maalissa tajusin, että eihän se Mieto tullut sieltä ohi. Hotellilla tarkastelin tulosluetteloa ja totesin aikani olevan parempi kuin Kurikan jätillä. Olin tuolloin 17-vuotias lukiolainen ja hiihdin nuorten sarjassa. Jos minulta kysytään, kuulun siihen harvalukuisten joukkoon, ketkä ovat voittaneet Mietaan hiihtokilpailussa. Ja voitin minuutilla enkä millään sadasosalla ....
Nykyäänkin harrastan kestävyysurheilua, enimmäkseen pyöräilyä ja rullaluistelua sekä luonnollisesti kuntosaliharjoittelua. Pidän arvossa hyötyliikuntaa; kesällä & syksyllä kerään pakastimen täyteen herkkuja sieni- ja marjametsällä. Olen vähentänyt autolla liikkumisen minimiin ja siirryn paikasta toiseen mieluiten polkupyörällä. Terveydestäni huolehtimaan minua motivoi ihanien lastenlasteni uskomaton energia. Haluan vastaisuudessakin jaksaa leikeissä mukana ja nähdä heidän kasvavan.
Aurinkoista ruskan värittämää syksyä Kuopioon ja Alfidon liikkujille!
Lasse Venho
Kommentit (0)