Alfido blogi

Kansantajuisia kirjoituksia elintapamuutoksia ja arjen hallintaa helpottamaan ilman turhaa pönötystä ja tieteellistä jargonia. Hyvän olon tähden!

Kiellettyjä ja sallittuja ruokia vai luontaista syömistä?

Kiellettyjä ja sallittuja ruokia vai luontaista syömistä?

Usein törmää ihmisten pohdintaan ruuan kilokaloreista ja mitä saisi syydä ja mitä ei. Tiedosta huolimatta paino jojoilee, laihdutetaan, repsahdetaan ja koetaan viha-rakkaussuhdetta syömiseen.

Periaatteessa meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä parempia valintoja ja noudattaa kohtuuden ja joustavuuden kultaisia sääntöjä. Hoikkuuden tavoittelun ympärille on rakentunut miljardien bisnes. Jopa alakouluikäiset lapset karsivat syömisiään lihomisen pelossa. Sairasta, tehotonta ja turhaa?   

Pienellä lapsella nälän ja kylläisyyden säätely toimii luonnollisesti ja oikein. Hän syö välillä vähemmän tai vain muutamia ruokia. Kuitenkin viikko- ja kuukausitasolla tilanne tasapainottuu juuri oikeaksi. Myöhemmin tilanne muuttuu. Luontaisen syömisen säätelyn sijasta meidän oletetaan syövän lautasellinen tyhjäksi tai syömme tietyn ulkoapäin tulevan ohjeen mukaan ja se vokin olla joskus liian vähän . Luontainen nälän ja kylläisyyden säätelytoimintomme häiriintyy, mikäli unohdamme kuunnella kehon viestejä. 

Hyvä uutinen on se, että luontainen sopivan syömisen taito on opeteltavissa uudelleen. Huono uutinen puolestaan on, että erilaiset syömisen rajoittamiseen perustuvat dieetit ja kuurit eivät edistä luontaisen syömisen säätelyämme. Niissä syömisen rajoittaminen tapahtuu ulkoisesti syömistä rajoittamalla.  Ehkä tässä onkin keskeinen syy, miksi harva laihduttaja pystyy säilyttämään pudottamansa painon. Pitäisikö siis kääntää katse ruuasta sisäänpäin ja opetella tunnistamaan kehon tarpeita sekä tunteiden ja ajatusten vaikutusta syömisen haluun. 

Terve suhtautuminen ruokaan (muokattu Jan Chosen Bays 2014)

  1. Olet onnellinen ja elät täyttä elämäämyös silloin kun et syö, eli ruoka ei ole ainut mielihyvän lähteesi
  2. Jos sinulla ei ole nälkä, et syö mikäli ei ole tarpee ennakoida
  3. Lopetat syömisen kun tunnet olevasi sopivan täynnä, vaikka lautasella vielä olisikin ruokaa
  4. Päivässäsi on useiden tuntien jaksoja, jolloin et ole nälkäinen tai ajattele ruokaa
  5. Nautit monien erilaisten ruokien syömisestä
  6. Painosi pysyy vakaana ja sinulla ei ole tarvetta punnita itseäsi säännöllisesti
  7. Ruoka ei ole sinulle pakkomielle etkä laske kilokaloreita päättääksesi onko sinulla varaa syödä jotain vai ei

Läsnäolo ja tiedostaminen ovat avainsanoja luontaisen syömisen opettelemisessa. Olet täysin tietoinen siitä mitä kehossasi, sydämessäsi ja mielessäsi tapahtuu ja miten ympäristötekijät vaikuttavat meihin. Osaat erotella todellisen fyysisen nälän muista syömisen laukaisevista tuntemuksista. Periaatteessa mikä tahansa ärsyke tai tunne voi laukaista meissä halun syödä. Tiedostamalla tämän voi oppia tarkastelemaan ajatuksiaan neutraalisti antautumatta tunteiden vietäväksi.  Tietoista syömistä on helpointa opetella ammattilaisen, kuten ravitsemusterapeutin, ohjauksessa.

Tietoisen syömisen kuusi periaatetta (muokattu Jan Chosen Bays 2014):

  1. Hidastaminen. Osa syömisen tuottamasta tyydytyksestä tulee pureskelusta. Syömällä hitaammin ja pureskelemalla ruoan kunnolla, ruoan maku pääsee kunnolla oikeuksiinsa. Myös kylläisyyden tunne ehtii tulla esille ja vältämme näin helpommin liiallista syömistä ja ähkyä. 
  2. Oikea määrä. Oikea määrä vaihtelee olosuhteista riippuen, muun muassa sen mukaan miten nälkäisiä olemme tai olemmeko harrastaneet liikuntaa tai tehneet ruumiillista työtä. Zenmestarit neuvovat syömään, kunnes olet kaksi kolmasosaa kylläinen.
  3. Tasapaino. Saamme energiaa ruuasta ja juomasta, ja käytämme tätä energiaa peruselintoimintoihimme (hengitys, verenkierto, lämmönsäätely jne.) ja liikkumiseen (ruumiillinen työ, hyöty- ja kuntoliikunta).
  4. Tietoinen korvaaminen. Esim. raskaan työpäivän jälkeen sisäinen lapsemme saattaa haluta palkkioksi jäätelöä. Toisaalta vanhemman äänemme toteaa, että ei jälkiruokaa ennen päivällistä. Miten opimme käsittelemään tätä sisäistä puhetta? Ensinnäkin sitä ei kannata yrittää tukahduttaa, sillä ne vain piiloutuvat aiheuttaen lisää harmia. Voisinko syödä hyvällä omalla tunnolla ja hitaasti nautiskellen yhden viipaleen jäätelöä päivällisen jälkeen? Tai valmistaa sorbettia laittamalla jäisiä marjoja tehosekoittimeen?  
  5. Poissa silmistä, poissa mielestä. Käytös, jota emme vahvista, menettää yleensä ennen pitkään voimansa. Käytännössä esim. lempiherkkujen säilyttäminen kotona on jo tavallaan lupaus niiden syömisestä voimistaen näin haluamme niitä kohtaan. Erityisen voimakas vaikutus on jos herkkuja laitetaan näytille tai muut syövät niitä. Toinen tapa hallita mielihaluja on korvata ne jollain hyödyllisemmällä tai mielenkiintoisemmalla toiminnalla (seksillä, liikunnalla yms.).
  6. Ajatukset eivät ole todellisuus. Kun mielemme on täynnä ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita, määrätietoinen toiminta, kuten luonnollinen sopiva syöminen, on vaikeaa. Sisäinen perfektionistimme hakee esimerkkejä täydellisyydestä, sisäinen patistajamme laatii meille pitkiä to-do listoja ja sisäinen kriitikkomme arvostelee meitä surutta. Huomattavaa kyllä, nämä sisäiset äänet itseasiassa yrittävät auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme. Olennaista on oppia näkemään ja kuulemaan näiden äänien läpi.    
     

Janne Sallinen
janne@alfido.fi



Lisälukemista

Jan Chozen Bays. Tietoinen syöminen, Basam Books 2014.

"Ruuan syömisessä tärkeintä on kokonaisuus" – terapeutti tarjoaa "tietoista syömistä" laihdutuskuurin tilalle. Yle uutiset 5.1.2015

Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin. Vaakakapina 15.5.2017

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


OTA YHTEYTTÄ
OTA YHTEYTTÄ