Uni ja ruoka – mitä syömme unenpuutteessa
Vieraskynäkirjoitus
Leea Koponen on maisterivaiheen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Kiinnostuksen kohteikseen hän nimeää syömiskäyttäytymisen ja syömisen psykologian sekä niiden yhteyden ihmisen terveyteen. Tätä aiheitta lähellä on myös hänen kandinaatintutkielmansa, jonka aihe on unenpuutteen yhteys ruoanvalintaan. Oheinen teksti käsittelee tutkielman pääkohtia ja herättelee toivottavasti lukijaa myös miettimään omaa ruokasuhdettaan unenpuutteessa.
---
Monta tuntia nukuit viime yönä? Uni on yksi ihmisen perustarpeista. Ilman sitä on mahdotonta tulla toimeen tai kehittyä. Ihminen nukkuu koko elämästään keskimäärin kolmasosan, eli 75:een ikävuoteen mennessä unta on kertynyt jopa 25:n vuoden verran. Unen keston tiedetään kuitenkin viime vuosina vähentyneen ja unettomuuden yleistyneen. Esimerkiksi väestötutkimusten valossa keskimäärin joka kolmannes kokee ajoittain unettomuusoireita. Miksi ihmiset eivät nykypäivänä nuku tarpeeksi, ja miten unenpuute vaikuttaa ruoanvalintoihin?
Unettomuuden syyt ovat moniulotteiset. Nyky-yhteiskunnassa tuotteliaisuus ja sen tehostaminen ovat arkipäivää, ja korkeista odotuksista aiheutuvat negatiiviset tunteet ja stressi voivat aiheuttaa unettomuutta. Lisäksi ruutuaika on lisääntynyt ja liikunta samanaikaisesti vähentynyt. Unelle ei siis anneta tarpeeksi aikaa, eikä myöskään liikunnan unta parantavia terveysvaikutuksia saada tarpeeksi. Unenpuutteella tiedetään lisäksi olevan lukuisia haitallisia terveysvaikutuksia, kuten yhteys ylipainoon, korkeaan verenpaineeseen sekä tyypin 2 diabetekseen. Kiinnostavinta ruoanvalinnan kannalta on se, että univajeella on yhteys ihmisen ravinnonottoa säätelevien hormonien pitoisuuksiin.
Univajeella on yhteys ihmisen ravinnonottoa säätelevien hormonien pitoisuuksiin
Ihmisen ravinnonoton säätely tapahtuu monien eri hormonien välityksellä. Keskeisimmistä näistä ovat kylläisyyshormoniksi sanottu leptiini ja nälkähormoniksi nimitetty greliini. Unenpuutteessa on huomattu näiden pitoisuuksien olevan alttiita muutokselle syömistä suosimalla tavalla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tutkimuksissa on osoitettu leptiinipitoisuuksien laskevan ja greliinipitoisuuksien nousevan unenpuutteessa olevilla ihmisillä. Varsinkin greliinipitoisuudet näyttävät heilahtelevan herkemmin univajeessa, eli ihmisen elimistö pyrkii nälkähormonien välityksellä syömään enemmän huonosti nukuttujen öiden jälkeen.
Mitä ihmiset sitten syövät unenpuutteessa? Melko johdonmukaista näyttöä on siitä, että ihmiset syövät kalorimäärällisesti enemmän ruokaa univajeessa. Ruokamieltymysten muuttuminen rasvaisempaan suuntaan on myös monessa tutkimuksessa selkeästi havaittu seikka, ja rasvaisen ruoan syöminen selittääkin osittain kaloreiden kohonnutta saantia. Ruokavalion terveellisten komponenttien, kuten hedelmien ja vihannesten saannissa on sen sijaan huomattavissa selkeä lasku. Syödyn ruoan laatu siis helposti kärsii univajeessa olevilla ihmisillä. Samalla kun ruokavalion laatu kärsii, epäsäännöllistyy usein myös ruokailurytmi. Tämän kanssa käsi kädessä kulkee myös napostelun yleistyminen. Kaikkia aterioita ei syödä välttämättä ollenkaan, ja niitä voidaan korvata pienillä syömisillä päivän mittaan - useimmiten vielä siten, että kaloreita tulee pienistä naposteltavista jopa väliinjätettyä ateriaa enemmän.
Ihmiset syövät kalorimäärällisesti enemmän ruokaa univajeessa. Myös ruuan laatu on normaalia huonompi.
Epäterveellisiä ruokavalintoja saattaa selittää myös aivojen erilainen reagoimistapa univajeessa. Kuvantamismenetelmätutkimuksissa on alustavasti huomattu, että aivot todellakin reagoivat epäterveellisiin ruokakuviin terveellisiä kuvia enemmän. Tämän lisäksi epäterveelliset ruoat nähdään univajeessa houkuttelevampina. Koko prosessi epäterveellisemmän ruoan valintaan univajeessa onkin todennäköisesti monen eri tekijän summa jossa hormonit, ruokamieltymykset ja aivojen toiminta kaikki yhdessä vaikuttavat lopullisten valintojen muodostumiseen.
Väsymyksellä saattaa siis olla yllättävän vahvoja vaikutuksia ruoanvalintaamme, varsinkin univajeen pitkittyessä. Seuraavan kerran kun selailet illalla puhelinta, murehdit työasioita tai katsot televisiota, kokeile vaihtaa aika itsesi tietoiseen rauhoittamiseen ja nukahtamisen helpottamiseen. Some ja työasiat odottavat vielä huomennakin, mutta hyvä yöuni ei - unelle siis kannattaa varata sille kuuluvassa hetkessä tarpeeksi aikaa.
Leea Koponen
leea.koponen@gmail.com
Lisälukemista
Kommentit (0)