Syömisen hallintaa laihduttamisen sijaan?

Vieraskynäkirjoitus

Oskari Vilpponen (kuvassa vas.) ja Antti-Ville Korhonen opiskelevat Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Oskari on lähes valmis ravitsemusterapeutti ja Antti-Ville kolmannen vuosikurssin lääketieteen opiskelija. Lue lisää: http://www.totuuslaihdutuksesta.com/  

---

Ohjaako ruoka sinua vai saatko päättää mitä ja milloin syödään? Usein kuskin paikalla istuu ruoka, jolloin syömisen hallinta on vaikeaa. Erityisen haastavaa siitä tekee se, että kehon oma säätelyjärjestelmä on usein rikki. Aivojen ja kylläisyyttä tuovien signaalien kommunikointi on häiriintynyt, jolloin tiedostomaton säätely on mahdotonta. Säätelyjärjestelmän ollessa rikki, ei elimistö osaa reagoida runsasenergisiin ruokiin, kuten pikaruokaan. Nykyinen ympäristö ja ruokakulttuuri eivät kannusta kylläisyyden tunnistamiseen tai ruuasta nauttimiseen. Stressi, kiire ja nopea energian tankkaus ovat tänä päivänä arvossa, mutta tilanne ei ole kuitenkaan toivoton.

Syömisen taustalla on usein muutakin kuin pelkkä nälkä. Ihmiset syövät suruun, iloon, ahdistukseen, väsymykseen tai vaikkapa stressiin. Syömisen hallinnalla tai ruokavaliolla ei tietenkään voi poistaa surua. Se kuitenkin unohtuu usein. Unohdetaan, että ihmisillä on muitakin ongelmia kuin syöminen. Ongelmilla on vieläpä tapana kasaantua. Paino voi olla yksi ongelmista ja se on niitä harvoja joihin puututaan, sillä se on ainoa, joka näkyy ulospäin. Pahan olon voi pitää sisällään, mutta ylipainoa ei. Jos ylipainon taustalla on esimerkiksi tunnesyöminen, on laihduttaminen huono idea. Silloin laihduttaminen on kuin väärin määrätty lääke. Ylipaino ei ole syy vaan seuraus. Laihduttaminen ei poista syytä ylipainon taustalla, eikä se ole ratkaisu ongelmaan. Siksi syömisen hallinta voi olla parempi lähestymistapa.

Syömisen hallinnasta voi olla apua moneen tilanteeseen. Napostelutaipumusta voi hillitä säännöllinen ateriarytmi. Ruokaa syödään, kun on sen aika. Syömisen voi myös rajoittaa tiettyyn paikkaan, kuten ruokapöydän ääreen tai taukohuoneeseen. Tällöin syömistä ei ole tarvetta jatkaa sohvalla tai työpisteellä. Jos ongelmana ovat liian suuret annokset, kannattaa sopiva annos annostella valmiiksi lautaselle ja laittaa loput ruuasta takaisin kaappiin. Omaa ympäristöä voi pyrkiä muokkaamaan myös esimerkiksi vaikuttamalla siihen mitä kodin kaapeista löytyy. Suunnitelmallisuus helpottaa tätä. Valmiiksi tehty kauppalista helpottaa arkea, nopeuttaa kaupassa käyntiä ja vähentää heräteostoksia. Keinot ovat yksinkertaisia ja varmasti monelle tuttuja. Elämä vain ei ole niin yksinkertaista. Samaa ohjetta ei voi antaa kaikille, sillä ongelmat ovat hyvin yksilöllisiä. Oli syy sitten makean himossa, tunnesyömisessä, ahmimisessa tai napostelussa, voi jokainen kuitenkin yrittää tunnistaa omat ongelmakohtansa. Jokaiselle löytyy varmasti keino syömisen hallintaan. On tärkeää tietää, mikä itselle on vaikeaa ja kehittää ongelmatilanteiden varalle toimintasuunnitelma.

Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen: ”Mindful eating eli tietoinen syöminen on yksi syömisen hallintakeino, joka on ollut lähiaikoina paljon esillä. Tietoisessa syömisessä pyritään olemaan syömishetkessä läsnä ja nauttimaan ruuasta kaikilla aisteilla. Ihmiset kokevat tämän kuitenkin usein turhauttavana ja liian aikaa vievänä toimintamallina. ”Eihän ruoasta pysty nauttimaan, kun sitä joutuu miettimään koko ajan.” Tietoisen syömisen ideana kuitenkin on juurikin syömishetkestä nauttiminen. Onko TV:n ääressä syöty sipsipussi tai ajaessa syöty suklaapatukka nautinnollisempaa kuin kahvi- tai teekupposen äärellä ajatuksella nautittu rivi suklaata? Ajatuksena se, että minkä usein koemme nautinnolliseksi tai palkitsevaksi, tapahtuu automaationa (TV:n ääressä napostelu), jolloin itse asiassa emme saakaan tavoittelemaamme mielihyvää.

Syömisen hallinta on siis monimuotoinen käsite. Vaikka syömisen hallinta liitetään laihduttamiseen, olisi ne hyvä pitää erillään. ”Syömään oppii syömällä, ei olemalla syömättä".

Mietitään arvoja, asenteita ja ajatuksia ruokaa, syömistä ja laajemminkin elämää kohtaan. Opetellaan kuuntelemaan kehon viestejä nälästä ja kylläisyydestä, pohditaan miksi ja miten syödään. Etsitään sisäistä viisautta, joka ohjaa tasapainoisempaan syömiseen.”
 

Kirjoittajat:
Oskari Vilpponen, oskariv@student.uef.fi
Antti-Ville Korhonen, anttiville.korhonen@gmail.com 
 

Lisälukemista 

Jeffrey M. Friedman. Modern science versus the stigma of obesity. Nature Medicine 2004; 10:563 - 569

Jeffrey M. Friedman &  Jeffrey L. Halaas. Leptin and the regulation of body weight in mammals. Nature 1998; 395:763-770