Nälkäkuuri ja laihduttaminen – so last season

Vieraskynäkirjoitus

Salla Juselius on keväällä 2014 valmistunut ravitsemusterapeutti, joka työskentelee Meilahden sairaalassa ja nauttii päivittäisen kahvinsa suklaan kera näistä kaikista suunnattomasti nauttien.

___

Kohta on käsillä jälleen uusi vuosi ja uudet kujeet – sekä myös ne jokavuotiset uudenvuoden lupaukset, joihin saattaa kuulua yhdellä sun toisellakin mietteet urheilullisemmasta tulevasta vuodesta tai vähäisemmästä herkkujen syönnistä, joskus jopa totaalikieltäytymistä karkeista ja kakuista ennen seuraavaa vuotta. Nyt kuitenkin oman opinnäytetyöni puolesta olen tutustunut painonhallintaan ja laihdutukseen hieman toiselta kannalta; vanhanaikaiset ajatukset pakonomaisesta laihduttamisesta, nälkäkuureista ja rajoituksista saavat jo joutua romukoppaan, kun niiden rinnalle on nostettu uusi, tuomitsematonta ja joustavaa painonhallintaa edustava suuntaus, jossa keskiössä ovatkin mielensisäiset kokemukset. Laihduttaminen hampaat irvessä, juokseminen veren maku suussa ja kalorien tarkka laskeminen eivät ole enää tätä päivää – onneksi!

Aiheeni on hyvin käytännönläheinen: saanen siis esitellä teille Katjan. Katja on tavallinen keski-ikää lähestyvä, elämäänsä tyytyväinen nainen. Noin vuosi sitten työterveyslääkäri kertoi Katjalle pysähdyttäviä uutisia: Katjalle on todettu tyypin 2 diabetes. Katja luonnollisesti järkyttyi sairastumisesta ja tiedosta kovasti: ”Miksi juuri minä? Mitä tämä minulle tarkoittaa?” Diagnoosin jälkeen Katja, kuten myös varmasti monet kohtalotoveritkin, alkoi miettimään entistä enemmän omia ruokailutottumuksiaan, omaa painoaan sekä näiden vaikutuksia terveyteen. Oli Katja myös naapureilta kuullut erilaisten kuurien ja superruokien kuten gojimarjojen tekevän hyvää terveydelle, ja myös alkanut harkita karppausta sun muita 5:2 -dieettejä sekä erinäisten muilta mailta tulevien tuotteiden, joiden nimet eivät oikein istu suomalaiseen suuhun, testaamista diabeteksen hoito mielessään. Kuitenkin diabeteksen hoidon kontrollikäynnillä lääkäri ehdottikin Katjalle kuntoutuskurssia, jossa ohjelmassa olisi ravitsemuksesta, liikunnasta ja psykologiasta puhumista sekä myös vertaistukea. Tähän Katja päätti heti ilmoittautua mukaan.

Tyypin 2 diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii säännöllistä ja jatkuvaa hoitoa. Hyvä hoito on myös taudin etenemisen kannalta avainasemassa – hyvä hoito ehkäisee diabetekseen liittyviä liitännäissairauksia sekä parantaa elämänlaatua. Hyvä hoito on yhteydessä lisäksi parempaan terveyteen ja toimintakykyyn. Hoitamattomana diabetes vaikuttaa työkykyyn, elämänlaatuun ja terveyteen näitä huonontavasti, sekä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle sekä myös yksilölle niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin.

Diabeteksen hoidon keskiössä on pitkään ollut myös ravitsemus sekä ruokavalion laatu, jotka hahmotetaan kokonaisuutta tarkastelemalla. Ruokavalion laadusta puhuttaessa otetaan huomioon terveyttä edistävän ruokavalion peruspilarit: ruokavalion tulee sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, paljon kuitua, sopivasti hyvää pehmeää rasvaa ja vain niukasti vaaleaa viljaa, sokeria, suolaa ja kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Alkoholia olisi hyvä välttää tai käyttää vain kohtuudella. Tällainen ruokavalio, jota myös suomalaiset ravitsemussuositukset suosittavat, sopii mainiosti myös henkilöille, joilla on tyypin 2 diabetes.

Ruokavalion laatua mittaavan lähestymistavan rinnalle on nostettu uutena suuntauksena syömisen itsesäätelytaidot, jotka lähtevät liikkeelle mielen sisäisistä asioista ja psykologiasta. Itsesäätelytaitoja voidaan siis hahmottaa niin, että keskiöön nousee ne mielensisäiset prosessit, jotka ovat käynnissä silloin, kun syömme tai haluamme syödä – tähän kuuluu muun muassa säännöllinen ateriarytmi, syömiseen keskittyminen sekä hyväksyvä asenne ruokaa kohtaan. Itsesäätelytaidot ovat ikään kuin vastaisku mekaaniselle laihduttamiselle ja rajoittamiselle, jotka ovat olleet voimassa esimerkiksi juuri painonhallinnassa ja perinteisessä laihduttamisessa. Nyt on siis aika heittää vanhat, rajoittavat käsitykset painonhallinnasta kaatopaikalle ja keskittyä siihen, mitä mielen sisässä tapahtuu!

Itsesäätelytaitoja, kuten muitakin taitoja, voidaan harjoitella ja opetella, sekä näin myös tulla paremmaksi niissä. Harjoittelussa pyritään korostamaan mielen sisäisiä kokemuksia: nälän ja kylläisyyden tunteita, niiden tunnistamista sekä niiden mukaan syömistä ja elämistä – kun syömme kakkua, saamme syödä sitä hyvällä ruokahalulla ilman syyllistämistä tai morkkista. Tärkeää on myös tuomitsemattomuus ja uskominen omaan itseen: tavoitteena on syödä hyvää ja ravitsevaa ruokaa silloin, kun on nälkä tuntematta siitä kuitenkaan huonoa omaatuntoa. Hyvät itsesäätelytaidot omaava henkilö on tyytyväinen painoonsa ja uskaltaa myös herkutella, kun aihetta siihen on. Ruokavalion laadun ollessa muuten hyvä, voi itselleen myös silloin tällöin sallia herkuttelua – hyvällä omalla tunnolla!

Palataan taas ystäväämme Katjaan. Katja osallistui lääkärin suosittelemalle tyypin 2 diabetesta sairastaville tarkoitetulle kuntoutuskurssille, eikä voisi olla tyytyväisempi! Katja sai kurssilta paljon tietoa, käytännön kokemusta ja harjoitusta, minkä vuoksi kokeekin diabeteksen hoidon olevan paljon helpompaa ja miellyttävämpää. Kurssin jälkeen Katjan verensokeri- ja rasva-arvot olivat parantuneet sekä painokin laskenut muutaman kilon, minkä takia myös motivaatio ja usko itseen oman diabeteksen hoidossa ja hoidon onnistumisessa ovat huipussaan! Katja myös päätti jättää gojimarjat pois ruokavaliostaan, sillä suomalaiset marjat ajavat saman asian, ja olivathan ne kalliitakin! Myös voi on vaihtunut rypsiöljyyn, ruisleipä on kuitenkin pysynyt ruokavaliossa – onhan se niin hyvääkin terveellisyyden lisäksi. ”Kyllähän se on totta, että hyvät itsesäätelytaidot ja ruokavalion terveyttä edistävät valinnat kokonaisuutena ratkaisivat tämän pulman”, hymyilee Katja ja suosittelee muitakin ottamaan aktiivisen otteen oman diabeteksen hoidossa. Nyt tehdyt muutokset Katja aikoo säilyttää koko loppuikänsä, sillä ne selvästi toimivat.  

Ystävämme Katja on loistava esimerkki joustavasta, tietoisesta otteesta diabeteksen hoitoon; ei tarvita erikoisia muotidieettejä, tyhjiä uudenvuodenlupauksia eikä myöskään itseltä salaa syötyjä herkkuja, jotta voi onnistua. Tärkeintä on muistaa kuunnella itseään, liikkua itselleen mieleisellä tavalla ja syödä terveyttä edistävästi sallien itselle hyvällä omallatunnolla herkuttelut. Näistä aineksista on suurenmoinen uusi vuosi tehty!

Salla Juselius
salla.juselius@hus.fi

Kirjoitus on julkaistu alun perin ”Tukevan terapeutin tarinoita” blogissa 6.2.2015.