MITKÄ TULE-VAIVAT?

Vieraskynäkirjoitus

Kati Heiskanen on viimeisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija. Häneltä löytyvät myös liikunnan ja kuntosaliohjaajan pätevyydet. Tällä hetkellä hän kirjoittaa opinnäytettä Tule vaivojen huomioimisesta kuntosaliharjoittelussa. Liikunnallisen kuntoutus onkin hänen erityisosaamistaan. Katin osaavaa ohjausta on saatavilla Alfidossa.

---

Tuki- ja liikuntaelinten vaivat, lyhenteeltään TULE-vaivat, ovat yleisiä maailmanlaajuisesti. Näitä vaivoja kokevat joka viides työikäinen, sekä joka kolmas eläkeläinen. Yli miljoonalla suomalaisella on joku krooninen eli pitkäaikainen TULE-vaiva. Euroopassa kroonisista TULE-vaivoista kärsii miltein joka neljäs.

TUKI- JA LIIKUNTAELIN VAIVOJEN ESIINTYVYYS SUOMESSA

Suomessa on toteutettu tuki- ja liikuntaelin vaivojen esiintyvyyden selvittämiseksi mm. seuraavat tutkimukset; Terveys 2000 - sekä Terveys 2011 -tutkimukset. Nämä haastattelulla tietonsa keränneet tutkimukset pitävät sisällään tietoa TULE-vaivojen esiintyvyydestä sekä esiintyvyyksien muutoksista. Tutkimukseen osallistuneiden haastatteluista selvisi seuraavat määrät vaivojen suhteen:

SELKÄKIVUT:  3/4 yli 30-vuotiaista suomalaisista on kokenut vähintään yhden selkäkipujakson elämänsä aikana. Viimeisen kuluneen kuukauden aikana yli 30-vuotiaista miehistä 35% ja naisista 41% oli kokenut selkäkipuja.

ISKIASKIPU: Myös alaraajaan säteilevä selkäkipu eli iskiaskipu on yleinen oire: sitä on tuntenut elämänsä aikana 40% aikuisista, ja heistä joka toinen on kokenut yli viisi kipujaksoa elämänsä aikana.

NISKA-HARTIASEUTU: Myös niska-hartiaseudun ja olkapään kivut ovat varsin yleisiä: jopa hieman yli 60% suomalaisista aikuisista on on kokenut niska-hartiaseudun kipuja. Viimeisimmän kuluneen kuukauden aikana yli 30-vuotiaista miehistä 27% ja naisista 41% on kokenut kipuja niska-hartiaseudulla.

OLKAPÄÄN ALUE: Olkanivelen kipua puolestaan 1/3 suomalaisista.

NIVELRIKKO (POLVEN & LONKAN): Polven nivelrikko diagnosoitiin (Terveys 2000) tutkimuksessa 5% miehistä ja 7% naisista. Lonkan nivelrikko puolestaan 5% miehistä ja 4% naisista.

Tuki- ja liikuntaelin vaivat aiheuttavat myös runsaasti sairaspoissaoloja, ennenaikaista työkyvyttömyyttä ja ylimääräisiä kustannuksia. Vuonna 2013 TULE-vaivojen vuoksi alkoi 105 000 sairauspäivärahakautta, ja täysien sairauspäivärahapäivien kustannukset olivat 295 miljoonaa euroa. Näiden vaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2013 kaiken kaikkiaan lähes 52 000 henkilöä. Näistä eläkkeistä aiheutui 691 miljoonan euron kustannukset, mikä oli 31% kaikista työkyvyttömyyseläkemenoista.

RISKITEKIJÄT JA NIIHIN VAIKUTTAMINEN

Riskitekijöitä tuki- ja liikuntaelin vaivojen syntyyn löytyy lähes jokaisen meidän arkipäivistä. Siksi riskitekijöihin huomion kiinnittäminen on tärkeää. Riskitekijät jaetaan vaikuttaviin ja ei-vaikuttaviin riskitekijöihin. Vaikuttaviin riskitekijöihin luokitellaan ne, joihin pitkälti voidaan vaikuttaa itse; elintavat kuten ylipaino, tupakointi, liikuntatottumukset, sekä työhön ja vapaa-aikaan liittyvät kuormitustekijät ja tapaturmat. Ei-vaikuttavia riskitekijöihin luokitellaan yksilölliset tekijät eli sukupuoli, ikä sekä pituus. 

Seuraavassa taulukossa on esitelty ensimmäisessä sarakkeessa TULE-vaivojen riskitekijöitä, kuten liikapaino, ja toisessa sarakkeessa kyseisestä riskitekijästä aiheutava vaiva. Tähtien määrä kertoo kuinka todennäköinen syysuhde on. Tiedot taulukkoon on otettu Fysiatrian oppikirjan tiedoista.

TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Tuki- ja liikuntaelinten hyvä terveys ja toimintakyky ovat tärkeitä selvitymisen, suorituksen, saavutusten sekä hyvän elämänlaadun kannalta. Ne antavat pohjan terveyden edistämiselle sekä sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja eräiden syöpien ehkäisylle. Liikunta vähentää sairastumisen vaaraa ja parantaa työ- ja toimintakykyä sairauksista riippumatta. Siksi TULE-terveyden edistäminen on huomattavan tärkeää. Ylipainon yhteys nivelrikon riskiin on vahva ja muista riskitekijöistä riippumaton. Ylipainoisuudella on todettu olevan yhteyttä myös selkävaivoihin. Turvallinen kuntoliikunta on ruokavalion ohella suositeltava menetelmä painonhallintaan, koska se parantaa liikuntaelinten toimintakykyä ja antaa suojaa nivelrikolta, selkäsairauksilta ja luukadosta painosta riippumattakin.

Liikunnan vähäisyys johtaa pieneen energiakulutukseen, yleiskestävyyden ja lihaskunnon heikentymiseen sekä erityisesti iäkkäillä mahdolliseen liikkumisen pelkoon. Nämä muutokset lisäävät lihavuuden, alaselän sairauksien, niska-hartiaoireyhtymän, polven nivelrikon, osteoporoosin, kaatumisen ja muiden tapaturmien vaaraa. Liikunnallista elämäntapaa tukeva hoito, aktiivisuuden lisääminen ja liikunnallinen kuntoutus ovat tärkeitä  TULE-vaivaisten henkilöiden työ- ja toimintakyvyttömyyden ehkäisyssä.

Työhön liittyvä liiallinen tai virheellinen fyysinen kuormitus lisäävät selkäkivun, iskiasoireyhtymän, niska-hartiaoireyhtymän, olkapään ja ranteen seudun rasitussairauksia sekä polven ja lonkan nivelrikon vaaraa.  Siksi TULE-terveyden edistämisen yhden painopisteen tulisi olla työikäisiin, heidän työympäristöön ja työelämään kohdistuvissa toimenpiteissä. Liikuntaelimistön riuhtova, tempova, voimakas, toistuva ja yksipuolinen kuormittaminen vaarantaa tietysti vapaa-aikanakin selän ja nivelten terveyttä, joten myös muussa ehkäisyssä on kiinnitettävä huomiota liikakuormitusten aiheuttamien riskien torjuntaan. Kaikkiaan työhön liittynee kuitenkin enemmän terveyttä edistäviä kuin haitallisia vaikutuksia, sillä monipuolinen kuormitus myös työnteon merkeissä ylläpitää hyvää kuntoa, auttaa painonhallinnassa sekä edistää TULE-terveyttä ja toimintakykyä, unohtamatta työn sosiaalisia ja psyykkisiä hyötyjä.

Terveellisten elämäntapojen merkitys TULE-terveyden edistäjänä on tärkeä. Kokonaisvaltainen terveyden edistäminen tulisi olla yksi päätavoitteista TULE-vaivojen torjunnassa, jolloin konkreettiseksi tavoitteeksi muodostuu liikunnallinen ja terveyshakuinen elämäntapa. Tuntemalla TULE-vaivojen syytekijät ja vaikuttamalla niihin voidaan vähentää vaivojen määrää. Hakeutumalla asiantuntijalle joka on perehtynyt TULE-vaivoihin, voi henkilö edistää omaa kokonaisvaltaista terveyttään merkittävästi. Asiantuntija joka pystyy tunnistamaan jo vaivan alkuvaiheessa ne asiakkaat, joiden oireet saattavat pitkittyä, osaa hän järjestää tai tarjota heille sopivaa hoitoa, liikuntaa ja kuntoutusta oikeaan aikaan.

LOPUKSI

TULE-vaivoja kokee ja kärsii siis moni. Onneksi niihin voi vaikuttaa huomioimalla riskitekijät sekä edistämällä kokonaisvaltaista terveyttä. Asiantuntijat, kuten fysioterapeutit osaavat auttaa sinua yleisten sekä myös spesifimpien TULE-vaivojen kanssa.

Oletko sinä yksi heistä, joka kokee esimerkiksi polvikipuja?

Tuntuuko, että se rajoittaa tekemistäsi tai heikentää elämänlaatuasi?
Oletko valmis kääntymään asiantuntijan puoleen ja mennä kohti kivuttomampaan ja vaivattomammpaan arkeen?

Ota rohkeasti yhteyttä ja katsotaan yhdessä tilanteesi ja tavoitteesi läpi !

Kati Heiskanen
kati@alfido.fi

Lähteet:
Heliövaara Markku, Viikari-Juntura Eira. Fysiatrian oppikirja. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2015.