Hikoiluko kovan kunnon ja treenin mittari?

Suurin osa meistä hikoilee ainakin kuumassa saunassa. Kuitenkin samanlaisessa treenissä suht’ samankuntoisista henkilöistä toisen paita on läpimärkä ja toisella tuskin kostunut edes kainaloista. 
Kumpi on paremmassa kunnossa? Treenaako toinen kuitenkin kovempaa?

Hikoilun määrään vaikuttaa monia tekijöitä. Ulkoisista tekijöistä keskeisin on ympäristön lämpötila, suora auringonvalo ja tuuli/tuuletus. Ympäristön lämpökuormaa keho pyrkii kompensoimaan tehokkaimmin hikoilemalla. Luonnollisesti hengittävä vaatetus, fyysisen ponnistelun ajoittaminen aamuun tai iltaan sekä suoralta auringon valolta suojautuminen helpottavat kuumuuden aiheuttamaa kehon kuormittumista. Ei ole  sattumaan, että esim. parhaat ajat maratonilla on juostu yleensä suht’ viileissä noin 15 asteen lämpötiloissa. 

Yksilöllisistä tekijöistä hikoilun määrään vaikuttaa perimä eli toisen vain hikoilevat enemmän. Lisäksi stressin määrä, kuten huonosti nukuttu yö, krapula tai kova kiire, lisää usein hikoilua. Myös tietyt lääkkeet ja hormonaaliset tekijät voivat lisätä hikoilua. Voimaharjoittelu lisää lihasmassaa ja perusaineenvaihduntaa. Suurempi lihasmassa tuottaa myös enemmän lämpöä ja isompi kaveri voi hikoilla pienempää enemmän. 

Hikoilu on yksinään huono kunnon mittari. Niin aloittelijat kuin huippu-urheilijatkin hikoilevat. Totta tietysti on, että paremmassa kunnossa oleva joutuu esim. ruumiillisessa työssä ponnistelemaan huonokuntoista vähemmän, mikä voi näkyä vähäisempänä hikoiluna. 

Hikoilu yksinään ei siis kerro kovasta kunnosta ja harjoittelusta. Hikoilun määrään vaikuttavat useat ulkoiset ja sisäiset tekijät. Koska hikoilu aiheuttaa nestehukkaa, on juomapullo hyvä varata matkaan. Ja eikun hikoilemaan!     

Hikoilu ei aina kerro kunnosta tai treenitehosta – kiinni myös muista asioista. Studio55.fi 24.1.2017
 


Aikaisemmat uutiset