JAKSAN, PYSTYN, PÄRJÄÄN? –KATSE TOIMINTAKYKYYN
Vierakynäkirjoitus
Heli Valkeinen on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori (TtT) ja fysioterapeutti. Hän on aikaisemmin työskennellyt Jyväskylän yliopistolla tutkimus- ja opetustehtävissä sekä tutkijana Beth Israel Deaconess Medical Centerissä Bostonissa. Tällä hetkellä hän on erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Hän myös koordinoi ja kehittää kansallisen toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkostoa (TOIMIA) ja TOIMIA-tietokantaa..
---
Toimintakyky on tuttu sana, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Oletko koskaan ajatellut, mitä toimintakyky on sinun mielestäsi?
Toimintakyky tarkoittaa lyhyesti ja sananmukaisesti kykyä toimia. Me toimimme omassa arjessamme monissa erilaisissa tilanteissa niin työssä, vapaa-ajalla, opiskelussa kuin harrastuksissakin. Hoidamme erilaisia arkisia tehtäviä ja kohtaamme uusia tilanteita. Näistä selviytyäksemme tarvitsemme erilaisia kykyjä – fyysisiä kykyjä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja, tiedonkäsittelyä, muistamista ja niin edelleen.
Toimintakyvyn neljä ulottuvuutta
Toimintakyky on perinteisesti jaettu neljään ulottuvuuteen: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen ulottuvuus. Hyvin usein toimintakyvyn ajatellaan tarkoittavan vain fyysisiä toimintoja, kuten kävelyä, juoksua, portaiden nousua tai vaikkapa käden puristusvoimaa. Tämä on kuitenkin aivan liian kapea kuva toimintakyvystä, sillä se on paljon muutakin.
Toimintakyvyn psyykkinen ulottuvuus sisältää esimerkiksi stressinsietokyvyn ja psyykkisen joustavuuden. Uusissa tilanteissa, vaikkapa pitäessämme puhetta, psyykkinen puolemme auttaa meitä selviytymään. Kun tapaamme uusia ihmisiä, sosiaalinen ulottuvuus joutuu koetukselle – kuinka toimimme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Myös yksinäisyyden kokemukset, vastavuoroisuus esimerkiksi avun saamisessa ja antamisessa, empatia ja niin edelleen ovat kaikki erilaisia osa-alueita sosiaalisen toimintakyvyn ulottuvuudesta.
Toimintakyvyn kognitiivinen ulottuvuus taas tarkoittaa kaikkia sellaisia toimintoja, jotka liittyvät tiedon vastaanottamiseen, omaksumiseen ja tallentamiseen eli muistiin ja tiedonkäsittelyn erilaisiin toimintoihin.
Toimintakyky on enemmän kuin neljä ulottuvuutta
Toimintakyvyn ulottuvuudet auttavat ymmärtämään toimintakyvyn laaja-alaisuutta. Ulottuvuusajattelun vaarana on kuitenkin lokeroituminen. Toimintakykymme ei ole koskaan irrallinen siitä arjesta, jossa elämme ja toimimme. Sitä ei voida pilkkoa yksittäisiksi palasiksi, vaan toimintakykyä tulee aina tarkastella kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Jos meillä on vaikeuksia minkä tahansa ”ulottuvuuden” alueella, ne kaikki vaikeuttavat suorituksiamme. Samalla vaikeutuu osallistumisemme lähiyhteisöön ja –ympäristöön, mutta myös yhteiskuntaan laajemmin. Hyvä toimintakykymme mahdollistaa osallistumisen ja osallisuuden. Toimintakyvyn vaje tai vajeet millä tahansa toimintakyvyn ulottuvuudella taas estävät osallistumista.
Terveydentila, tavoitteet ja ympäristö vaikuttavat toimintakykyyn
Terveydentilamme tai erilaiset toimintakyvyn vajeet muuttavat kokonaisuutta ja saattavat rajoittaa toimintaamme arjessa ja työssä. Lisäksi toimintakykyymme ja siihen miten koemme osallistumisen mahdollisuudet, vaikuttaa se, mitkä ovat omat tavoitteemme ja toiveemme elämässä. Ihmisen kaikilla toimilla on yleensä aina jokin tavoite tai tarkoitus. Aterian valmistamisella ja pukeutumisella on tarkoitus. Työtehtävillä on tarkoitus. Joku tavoittelee menestystä olympialaisissa ja joku toinen työssä. Jollain iäkkäällä toive saattaa olla pääsy päivittäin ulkoilemaan ja vammaisella henkilöllä unelma voi olla Joutsenlampi –baletin näkeminen live-esityksenä.
Aina ei kuitenkaan ole kyse terveydestämme tai tavoitteistamme. Myös se ympäristö, jossa elämme vaikuttaa toimintakykyymme. Ympäristö voi joko estää ja vaikeuttaa toimintaamme tai edistää ja helpottaa sitä. Fyysiset esteet, esimerkiksi liuskojen tai hissien puute, estää pyörätuolilla liikkuvien henkilöiden kulkemista. Talvella pehmeä lumi kadulla tai hiekoittamaton liukas tie vaikeuttavat kenen tahansa liikkumista. Näihin kaikkiin fyysisen ympäristön asioihin voidaan vaikuttaa – rakennetaan liuskoja, aurataan kadut ja hiekoitetaan tiet.
Harvemmin ajatellaan, että kiusaamisen kokemukset, syrjäyttäminen jne. ovat myös ympäristön aiheuttamia vaikeuksia toimintakyvyllemme. Ne rajoittavat elämää ja täysivaltaista osallistumista yhteiskuntaan. Kannustaminen, positiivinen palaute, motivointi ja toisen huomioon ottaminen ovat keinoja, joilla jokainen voi luoda ympäristöön hyvää ilmapiiriä ja tukea lähimmäistä.
Toimintakykyä on arvioitava kokonaisvaltaisesti
Vaikka kahdella henkilöllä olisi sama lääketieteellinen sairaus, heidän toimintakykynsä saattaa olla aivan erilainen. Lisäksi heidän elinympäristönsä ja työnsä asettavat toimintakyvylle erilaisia vaatimuksia. Tämän vuoksi terveyden- ja sosiaalihuollossa tulisi huomioida jokaisen asiakkaan yksilöllinen toimintakyky entistä paremmin. Tämä tarkoittaa huolellista ja kokonaisvaltaista toimintakyvyn arviointia. Kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi on kuitenkin haasteellista, sillä sitä ei voida mitata yhdellä mittarilla (ks. TOIMIA-tietokanta, jossa on arvioitu erilaisia toimintakykymittareita eri tarkoituksiin ja laadittu suosituksia niiden käytöstä). Ammattilaisen on yhdessä asiakkaan kanssa mietittävä, mitä eri mittareiden tulokset tarkoittavat asiakkaan elämässä ja millaisilla toimenpiteillä havaittuun toimintakyvyn ongelmaan yritetään vaikuttaa.
Toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen
Suomalaisen aikuisväestön toimintakyky on kehittynyt viime vuosikymmeninä. Erityisesti tämä näkyy ikääntyneiden fyysisten toimintakyvyn rajoitteiden vähenemisenä. Yleisesti ajatellen hyvän toimintakyvyn kehittymiselle ovat tärkeitä samat asiat kuin muullekin terveydelle. Terveet elintavat, liikkuminen ja terveellinen ravinto, tupakoinnin välttäminen ja kohtuullinen alkoholin käyttö edistävät hyvän toimintakyvyn kehittymistä ja ylläpitämistä. Samoin riittävä lepo, liiallisen stressin välttäminen ja hyvät sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Lisäksi sairauksien hyvä hoito sekä oikea-aikaiset ja oikeanlaiset kuntoutus- ym. toimenpiteet tukevat toimintakykyä.
Hyvän toimintakyvyn merkitys korostuu iän lisääntyessä. Terveillä elintavoilla ja aktiivisella osallistumisella toimintakykyä on mahdollista ylläpitää ja hidastaa sen heikkenemistä. Myös erilaisilla apuvälineillä, elinympäristön muutoksilla ja palveluilla on mahdollista tukea ja kompensoida heikkenevää toimintakykyä.
Toimintakyvyn haasteita
Suomalaiset elävät yhä pidempään ja ikääntyneiden määrä yhteiskunnassa kasvaa. Tämä taas johtaa toimintarajoitteisten ikääntyneiden määrän kasvamiseen tulevaisuudessa. Kaikki toimet ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen ovat tärkeitä, jotta toimintakyvyn rajoitteiden ilmaantumista voidaan siirtää mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen.
Erityisesti ylipainon ja lihavuuden yleistyminen kaikissa sosioekonomisissa luokissa, liikkumisen väheneminen ja vastaavasti istumista suosivan elämäntavan lisääntyminen uhkaavat tulevaisuudessa suomalaisten toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Liikunnan lisääminen ja pitkäaikaisen istumisen sekä ylipainon välttäminen ovat kulmakiviä tulevaisuuden suomalaisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Toimintakyky on tärkeä ja tuttu asia meille jokaiselle. Se on tasapainotila, jossa omat kykymme ja taitomme yhdessä terveydentilamme kanssa mahdollistavat meille merkityksellisten asioiden tavoittelun siinä ympäristössä, jossa elämme. Pidetään siis hyvää huolta toimintakyvystämme!
Heli Valkeinen
heli.valkeinen@thl.fi
Lisälukemista:
Paltamaa ja Pirttilä. Toimintakyvyn arviointia –ICF teoriasta käytäntöön 2015.
Pohjolainen ja Heimonen. Toimintakyvyn laaja-alainen arvointi ja tukeminen 2009.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Toimia -tietokanta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Toimintakyky –sivusto.
Kommentit (0)